where does the time go??!

Viime viikonloput on menny säntäillessä sinne ja tänne. Mihin nää viikot katoaa!?
No kuitenki, joku lauantai tässä revin itteni jo ysiltä ylös sängystä kun lähettiin luistelemaan. Pojat oli ihan ihmeissään mitä teen siihen aikaan aamupalalla. Luistelu oli niin kivaa ja huomas kyllä ettei ollu sitä hetkeen tehny kun oli jalat sen verta kipeenä. Tää on ihan mahtavaa kun periaatteessa lasten siivellä pääsee tekemään kaikkii kivoi juttuja mitä ei välttämättä muuten tulis tehtyä! :-) 
Toissa lauantaina viettiin yhen ihanan eteläafrikkalaisen läksiäisiä ja ilta taas venähti kiitos saksan ilmaston. Täällä tuli joku ihme sääilmiö kun joka paikka oli sentin jääkerroksen peitossa. Ihan kirjaimellisesti. Okei ei se nyt oo mikään super erikoinen sääilmiö mut en oo ikinä nähny mitään vastaavaa! Jäätä ja liukasta joooo mutta se kun yrität seisoa paikallaan ni lähet vaan luisumaan. Normaalisti mulla kestää 5min kävellä pysäkiltä kotiin mutta nyt meni samaan matkaan puol tuntia kun luistelin tieni kotiovelle ja bussimatkaki kesti yli tunnin kauemmin mitä normaalisti. Voi sitä onnen tunnetta ku viimein pääsin kaatumaan sänkyyn.
(Mun äidinkielentaito on kadonnu ihan taivaan tuuliin ja ihan järkyttävää kun joudun jokasen epämääräsen yhdyssanan kohalla miettimään että onko se yhdyssana vai yhdys sana. Ihan hävettää.)

Jos joku siellä valittaa siitä Suomen säästä niin lopeta. Täällä tää 'nollan molemmin puolin' -lämpötila on raivostuttava koska ikinä et pukeudu oikein. Onneks kuitenki mun ihana uus "villashaali" lämmittää sillon kun on miinuksella. :-)

Yks päivä revin hiuksia saksan grammatikin kanssa. Okei, kielitaito on kehittyny ihan huimasti kolmen kuukauden aikana ja etenki kuuntelutaito. Silloin kun tulin tänne niin en saanu puheesta irti oikeestaan mitään etenki kun kaikki puhu niin nopeesti ja epäselvästi ja aina piti pyytää toistamaan ja "langsam bitte". Nyt ei onneks enää niin usein tarvi pyytää hidastamaan.

Perjantaina sit taas hieman juhlittiin elämää ja viikonloppua ja vapaa-aikaa. Lauantaina romattinen kynttiläillallinen ja uskomattoman hyvää ruokaa ja ehkä yks saksalainen olut...mm.

Alkaa olla aikalailla 1/3 takana päin. Ihan hullua miten aika vaan juoksee ja hirveesti tapahtuu koko ajan ja silti jotenki mitään ei saa aikaseks (ainakaan tulevaisuuden suhteen). Olispa helppoa jos vois valtuuttaa jonkun päättämään mun puolesta että missä asun ja mitä opiskelen jne seuraavat vuodet. Seki on jo haastavaa kun mua käskettiin miettimään missä haluan olla viiden tai kymmenen vuoden päästä kun en ees tiedä missä haluan olla huomenna.

Hyvää yötä ja suukkoja suomeen! :-) ♥

4 days to go

Huhhu mikä viikko ja viikonloppu takana. Nuorempi poika oli loppuviikosta kuumeessa joten hirveetä kiukuttelua, itkemistä, valitusta, temppuilua jne jne...viikonloppuna päätin siis rentoutua ihan toden teolla. Tai noh...jos kahden päivän juhlimista voi rentoutumiseks kutsua.....? 

Ei ollu kuitenkaan elämä koko ajan mun puolella kun sattu ja tapahtu kaikennäköstä, avaimien unohtelusta alkaen... :-D ja koska moikka isukille, jätän yksityiskohdat TIISTAILLE kun ahtaudutte kaikki meijän kotiin Suomessa! :---) (Hanna sä annoit mulle jo luvan)

Oon varma että kaikki se huonompi onni johtu siitä mustasta kissasta joka käveli noin kolmesti mun ohi viime viikolla....toi se onneks kuitenki jotain hyvääkin.

mutta, ens viikkoon siis! ♥

(en malta oottaa että saan astua HKI-Vantaan kentälle perjantaina)

siinä tyttöjä afrikasta, etelä-amerikasta ja italiasta. 

Hyvin tunnistaa ketkä tulee suomesta kun ollaan ihan värittömiä...

xoxo, Sara ♥

viikko 5

Ekaks, jee onnea Suomi itsenäisistä vuosista! Meinas mennä mulla koko juttu tänäkin vuonna hieman ohi kun täällä sitä nyt ei kukaan samalla tavalla juhlista. Onneks te ja sosiaalinen media ahkerasti muistutitte mua tärkeestä päivästä. Mut enivei, kuulumisia.

Torstai (ja tiistai) aamusin kun saan potkittua ton nuoremman tarhan ovesta sisään juoksen yleensä hirveessä paniikissa bussipysäkille että ehdin mun kielikurssille ajoissa. Tällä viikolla on taas terveys vähän reistaillu eikä olo oo ollut niin energinen kun sen pitäis olla joten mulla oli valmiiks ajatuksena että jättäisin menemättä koko kurssille. Elämä oli tällä kertaa mun kanssa samoilla linjoilla. Alku viikosta alko toi talvi tehdä tuloaan ja ilmeisesti se muutama miinusaste sekottaa koko julkisen liikenteen täällä. Bussi siis puol tuntia myöhässä eli minä myöhässä. Loistava syy siis skipata 'koulu' ja suunnata kiertelemään Ludwigsburgia missä tää kansanopisto ja mun saksan kurssi sijaitsee.

Hemmottelin itteeni myös vähän kuumalla vaahtokylvyllä ja lasillisella viiniä. Pojat meni kaverille leikkimään joten mulla oli muutama tunti minä-aikaa. Nautin siitä sit ihan täysillä. 

Tosin postimies melkein pilas multa tämänki hetken. Täällä kun kaikki paketit tuodaan ihan ovelle asti ja ovikello (jonka ääni on muuten mielettömän raivostuttava) soi joka päivä jonkun paketin takia. Se on pilannu multa jo monet hyvät päikkärit. Ja huvittavinta ehkä se että kun vein poikia sinne kaverille, se postimies huus tuolla puolessa välissä matkaa että 'kai teillä on joku kotona kun mulla on tuolla iso paketti tulossa teille'. Ei oo todellista että joku postimies tunnistaa mut kadulta!?

 Perjantaina meidät sit yllätti kiva lumisade. JEE! Viimein talvi täälläkin! Ja en tiedä oliks se tää lumentulo vai mikä mutta yhtäkkiä tää pikkupikku kylä on täynnä söpöi poikia. Pitää varmaan viettää enemmän aikaa ulkona kävellen ympäri kylää.........hmm.

Lauantaina olikin suuntana Eslingen ja joulumarkkinat. Joka paikassa ne tuntuu olevan samanlaiset mutta aina yhtä ihanat. Rakastan sitä hyvää fiilistä ja hyviä tuoksuja ja ilosia ihmisiä ja kaikkea. Etenki glüweinia, vaikkei se kyllä vedä vertoja suomalaiselle glögille. Tuolla muutaman tunnin kävelyn jälkeen oli kyllä niin syväjäässä että mielessä ei ollu muu kun sauna. Oi miten kaipaankaan sitä.

Kivaa sunnuntaita,

See you soon!

Love, Sara.

♥