kun ei väsytä niin..........

Oh dear lord. Taas tässä pisteessä missä pitäis päättää jotain suuntaa tulevaisuudelle. Vastahan sitä vuos sitten suunnittelin ja turvauduin silloin vaan ajatukseen että äh antaa olla nyt ja katotaan vuoden päästä uudestaan koska sit VARMASTI tiedän mitä tahdon. Nojoo, oliskin noin. Nyt vaan sellanen fiilis että oon yhä kauempana siitä pienestä ideasta mikä mulla vuos sitten oli.

Joo kyllähän mä tiedän mitä tahdon. Kivan työn, oman kodin, ystäviä ja lisää kivoja ihmisiä mun elämään, matkustelua, terveyttä, ehkä oman auton myös joskus ja sitte miehen siihen vierelle hengaamaan. Miks se sitoutuminen johonkin koulupaikkaan vaan tuntuu niin uskomattoman ylitsepääsemättömältä ja jotenki pelottavalta. Mitä jos valitsen väärän paikan ja kaupungin enkä saavutakaan kaikkea sitä mitä haluaisin. Mut toisaalta jos saanki enemmmän mitä uskallan ees nyt aatella ja toivoa. Vois ehkä pyrkiä siihen ajattelutapaan ettei ajattelis liikaa eikä ainakaan liian pitkälle....ha ketä mä huijaan, ajattelen aina liian pitkälle. Damn.
Lukioon oli niin helppo vaan hypätä mukaan kun ei ollu niin kosketuksissa sen "loppu elämän" kanssa, siellä sitä vaan aikalailla osas elää hetkessä ja nauttii niistä kavereista ja koeviikoista ja elämästä.

Toisaalta voisin viipyy täällä vielä toisenki vuoden koska maa alkaa tuntua jo aika kotosalta, mutten kylläkään opiskelujen parissa koska saksaks opiskelu olis....noh....aivan ylitsepääsemättömän raskasta. En kuitenkaan haluis jatkaa tätä hommaa enää yhtään kauempaa enkä kyllä malta odottaa että pääsen taas mun omaan elämänrytmiin kiinni ja omiin rutiineihin! Kaipaan sitä yksinoloa! Ja myös mun tukiverkkoa Suomessa.

Ja jottei menis liian syvälliseks niin oli tossa perjantaina kiva yllätys oottamassa kotona.... 
Mun oli siis viikonloppuna tarkotus olla "talonvahtina" kun vanhemmat lähti reissuun ja pojat oli menossa isovanhempien luo hoitoon. Suunnitelmana oli vaahtokylpy, herkkuja ja viiniä sun muuta rentouttavaa. No se rentoutuminen alko ja loppu sit siihen kun tultiin hakemaan poikien yökamoja ja huomasin että kappas, joku oli pyrkiny takapihan kautta sisään. Ovi raollaan, nyrkinkokonen reikä ovessa ja lasia joka puolella. Onneks kukaan ei ehtiny sisälle asti kun me tultiin kai häiritsemään niitä mutta oli silti vähän kolkko ja jotenki paljas olo sen jälkeen kun poliisit ja muut oli lähteny. Mun tädin sanoja lainaten "sun ei vaan pidä jäädä perjantai-iltana kotiin nyhjäämään". 

Onneks viikonloppuun mahtu paljonpaljonpaljon kaikkea kivaakin vaikka alku vaikutti niin surkeelta :-) yhtenä hyvänä esimerkkinä Porschella ajelu!

Täällä kevät ja lämpö tekee jo kovaa vauhtia tuloaan! JES! Aurinkoa myös sinne Suomeen! ♥

XOXO, Sara

Next stop..............?

Melkosta haipakkaa on ollu. Viime viikko oli Faschingsferien ja se menikin reissun päällä. Sunnuntaina aamujunalla Frankfurtiin, sieltä tiistaina Heidelbergin kautta tänne kotiin ja täältä sitte torstaina Müncheniin ja sunnuntaina kotiin. Viikkoon sisälty karnevaalimenoa, nähtävyyksiä, turisteilua, autossa istumista, punasten lyhtyjen aluetta, porscheja ja mersuja museoissa, aurinkoa JES, ystäviä, hyvää ruokaa, olutta, hiukkasen juhlimista ja turhautumista navigaattoriin.   

Heidelberg oli ihan mielettömän kaunis kaupunki. Törkeesti vanhoja linnamaisia taloja ja kartanoita.

 

Oli siellä yks ihan oikea linnakin missä turisteiltiin. KLIK! > Schloss Heidelberg

Edellisellä porsche museovierailulla kun ei Tiinan kans tajuttu että oltais päästy myös hengailemaan tonne kyytiin ni piti nyt korjata tilanne! 

 

Paljon tuli nähtyä ja käveltyä ja ihmeteltyä. Münchenin vallottaminen jatkuu sitten pääsiäisenä ja myöhemmin vielä toukokuussa kun kutsu kävi olutfestareille. Kelpaa!

Isukille vielä extra onnittelut ja synttärihalit! ♥♥

XOXO, Sara

where does the time go??!

Viime viikonloput on menny säntäillessä sinne ja tänne. Mihin nää viikot katoaa!?
No kuitenki, joku lauantai tässä revin itteni jo ysiltä ylös sängystä kun lähettiin luistelemaan. Pojat oli ihan ihmeissään mitä teen siihen aikaan aamupalalla. Luistelu oli niin kivaa ja huomas kyllä ettei ollu sitä hetkeen tehny kun oli jalat sen verta kipeenä. Tää on ihan mahtavaa kun periaatteessa lasten siivellä pääsee tekemään kaikkii kivoi juttuja mitä ei välttämättä muuten tulis tehtyä! :-) 
Toissa lauantaina viettiin yhen ihanan eteläafrikkalaisen läksiäisiä ja ilta taas venähti kiitos saksan ilmaston. Täällä tuli joku ihme sääilmiö kun joka paikka oli sentin jääkerroksen peitossa. Ihan kirjaimellisesti. Okei ei se nyt oo mikään super erikoinen sääilmiö mut en oo ikinä nähny mitään vastaavaa! Jäätä ja liukasta joooo mutta se kun yrität seisoa paikallaan ni lähet vaan luisumaan. Normaalisti mulla kestää 5min kävellä pysäkiltä kotiin mutta nyt meni samaan matkaan puol tuntia kun luistelin tieni kotiovelle ja bussimatkaki kesti yli tunnin kauemmin mitä normaalisti. Voi sitä onnen tunnetta ku viimein pääsin kaatumaan sänkyyn.
(Mun äidinkielentaito on kadonnu ihan taivaan tuuliin ja ihan järkyttävää kun joudun jokasen epämääräsen yhdyssanan kohalla miettimään että onko se yhdyssana vai yhdys sana. Ihan hävettää.)

Jos joku siellä valittaa siitä Suomen säästä niin lopeta. Täällä tää 'nollan molemmin puolin' -lämpötila on raivostuttava koska ikinä et pukeudu oikein. Onneks kuitenki mun ihana uus "villashaali" lämmittää sillon kun on miinuksella. :-)

Yks päivä revin hiuksia saksan grammatikin kanssa. Okei, kielitaito on kehittyny ihan huimasti kolmen kuukauden aikana ja etenki kuuntelutaito. Silloin kun tulin tänne niin en saanu puheesta irti oikeestaan mitään etenki kun kaikki puhu niin nopeesti ja epäselvästi ja aina piti pyytää toistamaan ja "langsam bitte". Nyt ei onneks enää niin usein tarvi pyytää hidastamaan.

Perjantaina sit taas hieman juhlittiin elämää ja viikonloppua ja vapaa-aikaa. Lauantaina romattinen kynttiläillallinen ja uskomattoman hyvää ruokaa ja ehkä yks saksalainen olut...mm.

Alkaa olla aikalailla 1/3 takana päin. Ihan hullua miten aika vaan juoksee ja hirveesti tapahtuu koko ajan ja silti jotenki mitään ei saa aikaseks (ainakaan tulevaisuuden suhteen). Olispa helppoa jos vois valtuuttaa jonkun päättämään mun puolesta että missä asun ja mitä opiskelen jne seuraavat vuodet. Seki on jo haastavaa kun mua käskettiin miettimään missä haluan olla viiden tai kymmenen vuoden päästä kun en ees tiedä missä haluan olla huomenna.

Hyvää yötä ja suukkoja suomeen! :-) ♥